Unohdatko levontarpeesi?
Pysähdy hetkeksi ja kuuntele kehoasi. Älä säntää joka suuntaan, vaan anna itsellesi aikaa.
Monella meistä kiireisistä äideistä on tapana elää niin hektistä ja kiireistä elämää, että oma hyvinvointi jää pahasti taka-alalle ja sitä vaan painaa menemään päivästä toiseen.
Onneksi olen itse alkanut hieman heräilemään oman hyvinvointini huolehtimiseen ja muistan välillä myös pitää huolta itsestäni sekä kuunnella omaa kehoa ja mieltä.
Olen Human Designin perusteella generaattori 3/5
Jos mietit, mitä Human Design on, löysin vastikään suomenkielisen Youtube-kanavan aiheesta.
Tässä linkki videoon, jossa selitetty kaikki 5 Human Design -tyyppiä.
Se, että olen generaattori, tarkoittaa sitä, että mulla on paljon energiaa tehdä asioita, jotka innostaa mua. Kuulen jopa monesti kysymyksiä siitä, kuinka mä voin muka jaksaa joka suuntaan hyppiä ja pomppia, tehden mun juttuja, huolehtien mun perheestä ja käyden töissä.
Lisää energiaa saan siitä, kun saan tehdä niitä asioita, mistä pidän ja mitkä tuottaa mulle suurta merkityksellisyyden tunnetta ja iloa.
Mun energiaa tukahduttaa lähinnä mun nykyinen työ (osittain se myös antaa energiaa, koska välillä pääsen tekemään työssäni asioita, joista todella pidän) sekä se, kun välillä multa jää se mun oma aika pois kalenterista ja teen asioita, mistä en välttämättä niin pidäkään.
Onneksi on kuitenkin niitä päiviä, kun voin kokea olevani vapaa oravanpyörästä ja voin tehdä vain niitä asioita, joita haluan tehdä.
Kuitenkin arki on pääosin melko hektistä
Tänäänkin oli taas sellainen päivä, että ohjelmaa riitti: herätys 6.30 ja tein omat aamurutiinit, minkä jälkeen lähdin koiran kanssa vajaan puolen tunnin lenkille.
Tämän jälkeen varmistin, että lapsille oli puhtaat vaatteet ja reput valmiina päiväkotia varten, laitoin koko perheen päivän lisäravinteet esille ja aloin herätellä lapsia.
Lasten herättyä aloin valmistella heitä lähtöä varten ja lapset vietyäni oli kello jo puoli yhdeksän, kun pääsin kotiin.
Soitin ensin tärkeän puhelun ja sen jälkeen tein 10 minuutin joogaharjoituksen. Siitä sitten aamupalalle, jonka aikana samalla katselin viikon kalenteria (mitä merkintöjä siellä jo oli) ja suunnittelin viikkoani samalla.
Aamupalan jälkeen valmistauduin jäsenkorjaajalle/hierojalle* lähtöä. Puoli yhdeltätoista hoito alkoi ja kahdentoista jälkeen olin valmis lähtemään.
Kotiin palatessa tuli pieni kiire syödä vielä lounassalaatti, koska yhdeltä alkoi koulutuspuhelu, joka kesti tunnin.
Koulutuksesta intoutuneena aloin kirjoittamaan tätä tekstiä, koska ajatuksenvaihto kouluttajan kanssa toi lisää ideoita ja innostusta kirjoittamiseen.
Kohta pitääkin jo lähteä lapset hakemaan päiväkodista ja heidän kanssaan mulla meneekin loppuilta, kun mies lähtee treeneihinsä.
Mun on vaikea pysyä aloillani
Muistan erityisesti lapsuudestani ja kouluajoilta, kun luokassa piti jaksaa istua pitkään paikoillaan.
Se oli mulle tosi tuskaista ja vaikeaa.
Onneksi keksin silloin piirrellä vihkooni, mikä toimikin hyvänä ruokkijana mun sisäiselle palolle.
Kun kävin hierojalla/jäsenkorjaajalla tänään, mulla oli alkuun vähän sama tunne: en olisi viitsinyt olla paikallaan, vaan olisin tahtonut tehdä asioita, jotta pääsisin asioissa eteenpäin.
Onneksi kuitenkin olin sen ajan itselleni varannut ja tavallaan pakottanut itseni rentoutumaan ja ottamaan rennompaa aikaa itselle ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, koska tarve oli todellinen.
Mulla oli selkeää vinoutta, jumeja ja jännitystä mun kehossa, mitkä oli tärkeitä saada korjatuksi.
Ja sain siinä samalla myös aikaa itselleni ihan vaan rentoutumiseen ja olemiseen, mikä on todella tärkeää.
On niin tärkeää muistaa levätä välillä, vaikkei siihen tuntuisi olevan aikaa
Kun sä muistat levätä ja oikeasti ladata niitä sun akkuja, sä jaksat paljon paremmin, sun suorituskyky on parempi ja saat paljon paremmin asioita aikaiseksi.
Vaikka mieli ei tahtoisi sun lepäävän, muista silti asettaa itsellesi kalenteriin tilaa levolle.
Mua itseäni on paljon helpottanut se, kun merkitsen oikeasti kalenteriin itselleni oman ajan ja lepohetket. Muuten niitä varmaan aika huonosti muistaisin huomioida.
Mulla on kalenterissa jopa nukkumaanmeno- ja heräämisajat.
Kalenterointi on mulle aika uusi juttu, mutta oon tähän mennessä todella tykännyt siitä
Toki se vaatii malttia aina järjestää itselle se aika, jolloin seuraavan viikon kalenterin laittaa kuntoon, mutta kun sen tekee, niin kaikki sujuu helpommin ja kevyemmin.
Ja kyllähän se sitten siinä arjen tuoksinassa säästää aikaa, kun ei tarvi miettiä kaikkea muistettavaa, vaan voi vilkaista kalenteria.
Välillä mulla on kalenterin suunnittelu lipsunut jo sille suunniteltavalle viikolle (näissä tilanteissa se kalenterinsuunnitteluaika on jäänyt laittamatta kalenteriin).
Joka kerta, kun suunnittelen kalenteriani, olen oppinut jotain lisää, mikä auttaa mua suunnittelemaan aina seuraavan viikon paremmin.
Tiettävästi menestyvimmät henkilöt kalenteroivat arkensa
Ja mähän haluan menestyä!
Mulla on kyllä usein vaikeuksia keskittyä kalenterini suunnitteluun.
Jokin mun sisällä koittaa vaan keksiä tekosyitä sille, miksi voisin ennemmin vaan mennä spontaanisti läpi arjen.
Mutta taistelen sitä vastaan ja simppelisti vain suunnittelen jokaisen viikon.
Tiedän sen tulevaisuudessa kantavan hedelmää ja auttavan monessakin asiassa, sillä se on jo nyt ollut suurena apuna arjen pyörittämisessä.
Joko sä olet kokeillut kalenterointia?
Onko siitä ollut apua?
Oletko kokenut sen vaikeaksi tai raskaaksi?
Tai kenties koko homma tuntuu niin ylivoimaiselta, että keksit itsellesi helposti tekosyitä kalenteroinnin skippaamiseen?
Jos et vielä ole kokeillut, niin suosittelen sitä lämpimästi!
Kiitos, kun luit!
Toivon sulle oikein ihanaa viikkoa!
♡:llä Marika