Miten olen alkanut pääsemään eroon mun traumoista? - 90-luvun traumat

Traumoja voi olla monenlaisia ja niiden takana voi olla monenlaisia syitä. Traumat nostattaa helposti pinnalle tunteita ja reaktioita, joiden kanssa on vaikea olla.

Sulla voi olla traumoja, jotka on siirtyneet sulle jopa monien sukupolvien takaa. Sulla voi olla traumoja, jotka on kehittyneet sun lapsuuden ja elämän aikana erilaisten kokemusten kautta.

Traumat on psyykkisiä tai fyysisiä vammoja, jotka syntyy tilanteissa, joissa ihminen kokee äärimmäistä uhkaa, pelkoa, avuttomuutta tai turvattomuutta. Tässä blogikirjoituksessa puhun psyykkisistä traumoista. Traumaattinen kokemus voi olla yksittäinen tapahtuma tai pidempiaikainen altistuminen stressaaville olosuhteille.

Traumoja voi työstää, vaikka ne tuntuisi todella ylitsepääsemittömiltä. Mä oon työstäny mun traumoja ja oon saanu nähdä selkeää edistymistä kohti traumojen parantumista.

90-luvun lapset voi tunnistaa omaa lapsuuttaan tästä

Olen itse ysärillä kasvanut ja siksi puhun nyt 90-luvun lasten traumoista.

Lama alkoi 1990-luvun alussa ja aiheutti massatyöttömyyttä, köyhyyttä ja turvattomuutta monissa perheissä. Moni lapsi koki taloudellista epävarmuutta, vanhempien stressiä, masennusta ja riitelyä, kodin menetystä ja muuttorumbaa. Lama vaikutti erityisesti mielenterveyteen ja perheiden jaksamiseen. Lapset altistuivat tälle ilmapiirille, mikä aiheuttaa nykyäänkin monessa pelkoa erilaisten asioiden puuttumisesta elämässä.

Monissa perheissä käytettiin päihteitä, mikä johti lasten kokemuksiin vanhempien juomisesta, väkivallasta tai poissaolevuudesta. Väkivalta saattoi olla läsnä myös perheissä, joissa päihteitä ei käytetty.

"Ei itkeä saa, ei meluta saa..."

Jos olet ysärin lapsi, saatat ehkä muistaa, kuinka oli normaalia, ettei tunteista oikein puhuttu. Eikä niitä saanut myöskään näyttää. Ei saanut itkeä (mitäs siinä kuuluisassa joululaulussa laulettiinkaan?) ja varsinkin pojille sanottiin, ettei miehet itke.

Koulukiusaaminenkin oli lasten yleisen pahoinvoinnin takia melko yleistä. Siihen tosin ei puututtu oikein mitenkään ja moni asia painettiinkin villaisella.

Mitä nämä erilaiset ongelmat 90-luvulla on aiheuttaneet silloin kasvaneille lapsille?

Kuten arvata saattaa, tällainen epävarma ja hyvinkin paljon turvattomuuden tunnetta täynnä oleva aikakausi on aiheuttanut monille erinäisiä traumoja, joihin hyvinkin moni voi samaistua.

Moni ysärin lapsi kärsii nyt aikuisiässä monenlaisista vaikeuksista ihmissuhteissa ja myös hyvin ristiriitaisesta itsetunnosta. Monilla on tarve miellyttää, kontrolloida tai eristäytyä. Monet kokevat myös paljon ahdistusta ja uupumusta erinäisiin asioihin liittyen.

Olen itse pistänyt merkille, että erityisesti raha on monelle todella suuri mörkö. Tämän olen tunnistanut itsessäni hyvinkin vahvana ja raha onkin aiheuttanut mulle todella paljon stressiä elämän aikana. Olen kuitenkin saanut rahaan liittyviä traumojani työstettyä erityisesti viimeisten kuukausien aikana paljon.

Mun rahatraumojen aiheuttamia ongelmia

Muistan lapsuudessa, kuinka raha-asioista vieritettiin kyyneliä ja tapeltiin. Se oli osa tavallista arkea ja oli johtaa jossain vaiheessa jopa mun vanhempien eroon. Muistan, kuinka kireä ilmapiiri saattoi joskus olla ja se vanhempien stressi tarttui myös meihin lapsiin.

Tämä on aiheuttanut sen, että olen itse omissa parisuhteissa usein vaiennut raha-asioista ja koittanut salatakin niitä. Stressi siitä, riittääkö raha jokakuukautisiin menoihin, on ollut todella sietämätön ja siitä on meilläkin tapeltu aiemmin.

Kuitenkin, kun oon ollut niinkin onnekas, että mies on halunnut ymmärtää mun traumoja ja tukea niiden parantumisessa, mun on nykyään helpompi puhua niistä hänen kanssaan avoimemmin. En enää pelkää puhua siitä möröstä, mikä ennen toi aivan kuin suuren palan mun kurkkuun.

Saatoin aiemmin itkeä sitä, kun pelkäsin, ettei raha vain riitä ja laskujen eräpäivät lähenee. Tuntui, ettei mikään auttanut, vaikka kuinka yritin pitää hommaa kasassa.

Kaikki mun traumat ei pyöri vaan rahan ympärillä

Voisin sanoa, että mulla on ollu pitkään myös tarve kontrolloida asioita - liittyi ne sitten rahaan tai ei. Jonkin sortin kontrollifriikiksi voisin itseäni siis kutsua. Tosin tätä kontrollintarvetta olen myös työstänyt ja opetellut nimenomaan sitä, ettei kaikkia lankoja tarvitse pitää kädessä, vaan osasta voi ihan oikeasti päästää irti tai antaa vaikka jollekin toiselle hoidettavaksi.

Aiemmin olin myös todella epävarma itsestäni. En uskaltanut oikein avata suutani missään ja muistan, kuinka koulussakin olin se luokan hiljainen tyttö, jota kukaan ei koskaan huomannut tai muistanut edes olemassaoloa. Tämä johti myös siihen, etten saanut oikein kunnolla ilmaistua itseäni, mun ihmissuhdetaidot oli aika huonot ja mm. uusia kavereita oli vaikea saada. Mua kiusattiin ja syrjittiin koulussa myös jonkin verran.

Valitettavasti mulla oli teini-iässä ja nuorena aikuisena todella paljon itsetunto-ongelmia. Mun oli vaikea uskoa, jos joku oli kiinnostunut musta, koska koin olevani ruma ja ällöttävä. Parisuhteita mulla oli niinä vuosina pari ja jotain säätöä muutaman tyypin kanssa. Kun tapasin nykyisen mieheni, oli mulla edelleen itsetunto-ongelmia. Kuitenkin aloin korjata omaa itsetuntoani lähes huomaamatta, kun törmäsin mm. Peter Sagen Ultimate Self Mastery - ohjelmaan.

Nyt pystyn rentoutumaan, vaikka olisi tiukka paikka

Välillä elämässä on monttuja ja mäkiä. Oon kuitenkin oppinu hengittämään niiden vaikeiden sekä myös vähemmän vaikeiden kokemusten läpi. Oon oppinu puhumaan asioista avoimemmin, vaikka en vielä olekaan täydellinen kommunikoija jokaisen asian saralla.

Jotenkin mulle on kehittynyt ihmeelliset lehmänhermot, jotka kyllä silti katkeaa silloin, jos olen tarpeeksi väsynyt ja rasittunut (jokaisella on varmasti rajansa). Olen nimittäin joskus ollut todella äkkipikainen, mitä ei ehkä välttämättä mun perusolemuksesta, videoista ja teksteistä näe.

Oon harjotellu sitä, että vaikeissa tilanteissa pysähdyn ja hengitän. Tärkeää on, että tiedostan juuri sen hetken ja pidän huolen siitä, että oma hermosto pystyy rentoutumaan.

Miten mun ajattelu ja suhde rahaan on muuttunut

Raha-asioista en osaa enää stressata niin kuin ennen. Mulla on tietynlainen luotto siihen, että raha riittää aina. Toki isommat asiat saattaa joskus herätellä niitä vanhoja traumoja, mutta silloin muistan, että luotan rahaan ja siihen, että se riittää aina. Tämä toki vaatii myös sitä, että muistan säännöllisesti työstää asiaa.

Työstän mun raha-suhdetta aivan kuin se olisi suhde johonkin toiseen ihmiseen. Panostan siihen ja pidän siitä huolta. Kunnioitan rahaa ja olen kiitollinen siitä.

Mun tapoja traumojen käsittelyyn ja hoitoon

Yksi tärkeimpiä asioita on traumojen tiedostaminen. Kun oon alkanu tiedostamaan mun traumoja, oon pystyny alkaa niitä myös käsittelemään.

Työstän mun traumoja myös meditaation kautta. Meditaatiossa pystyn keskittymään paremmin, koska tällöin mä suljen muut häiriötekijät pois ja keskityn meditoimaan.

Meditaatio onkin mulle yksi tärkeimpiä työkaluja ja se kuuluu päivittäisiin rutiineihin. Jos jätän meditoinnin välistä, niin mä myös reagoin asioihin helposti ja turhan voimakkaasti. Tuntuu, kuin en olisi tarpeeksi läsnä ja mieli seilaa joka suuntaan. Stressi onkin tällöin hyvin läsnä.

Ennen nukkumaanmenoa mulla on lyhyt ja rauhoittava joogahetki. Tästä on apua siihen, että pysyn paremmin läsnä ja saan keskittyä hetken ihan vain itseeni ja omaan kehooni. Joogalla on rauhoittava vaikutus, miksi se sopii mainiosti osaksi nukkumaanmenorituaalia.

Joogan on todettu myös olevan hyödyllinen traumoista kärsiville - ilmeisesti juurikin siksi, miten se vaikuttaa kehoon ja mieleen. En oikeastaan tiedä, onko olemassa ketään, jolle joogaa ei voisi suositella.

Tärkeintä on osata hyväksyä

Oon huomannut, että on helppo yrittää vain työntää niitä traumoja syrjään ja olla hyväksymättä niitä. Tästä ei kuitenkaan ole apua, jos oikeasti haluaa irti traumoistaan ja ns. "parantua" niistä.

On tärkeää osata tiedostaa ja sen kautta myös hyväksyä traumat ja niiden aiheuttamat ongelmat. Ne on osa sinua ja jos haluat muuttaa itseäsi, sun täytyy aloittaa se hyväksymällä totuus. Trauma on kuin suojamekanismi, joka on kytketty päälle jonkin ikävän kokemuksen seurauksena.

Eli tunnista sun traumat ja hyväksy ne. Tähän kannattaa kokeilla meditointia.

Jos haluat kokeilla meditointia osana sun arkea, mulla on todella simppeli meditaatio, jonka latasin YouTubeen. Tämän meditaation tarkoitus on ihan vaan puhdistaa sun mieli turhasta stressistä.

Toivottavasti tämä kirjoitus antoi sulle vinkkejä siihen, kuinka voisit itsekin alkaa käsittelemään sun traumoja.

♡:llä Marika