EI NIIN HELPPOA JA KIVAA - TULIPAHAN ITKETTYÄ
Miten sun joulunaika meni?
No, toivottavasti ainakin paremmin, kuin mulla.
Olin sopivasti pitkästä aikaa kipeänä edeltävänä viikonloppuna ennen edellistä julkaisua.
Sille nyt ei voinut mitään, että olin kipeänä, enkä asiasta stressannut. Tallille en vaan päässyt, kun olo oli turhan huono ja tahdoin parantua kunnolla.
No, maanantaina oli Lissun kavioiden vuolu iltapäivällä ja menin silloin tallille
Tein kaiken kuten yleensäkin, ihmettelin toki, miksi pikku heppani oli vähän omituinen, vaikkakin ruoka kyllä maistui erinomaisesti.
Mun rakas pieni heppani olikin mennyt itsensä satuttamaan (kukaan ei ollut nähnyt miten ja milloin) ja kengittäjä huomasi, kun toinen kinner oli kaksinkertaiseksi turvonnut.
Siinä sitten kauhisteltiin ja huomattiin sisäsyrjässä pistohaavan tapainen, josta tihkui nestettä.
Ei kun vaan eläinlääkäri kutsumaan paikalle tutkimaan jalkaa.
Lopputulemana känninen pieni hevonen, jolla jalka paketissa, itkuinen omistaja, joka edelleen shokissa yritti tehdä asioita, jotta pääsisi seuraavana päivänä hieman selkeämmällä mielellä etenemään.
Eläinlääkäri otti verinäytteet, jotka vein kotiin ajellessani labran näytelaatikkoon (että kestikin löytää se mokoma oikea ovi, jonka vieressä oli postiluukku näytteille).
Seuraavana aamuna soitto hevosklinikalle
Mutta tallinomistaja olikin jo kerennyt ensin (oli ovella ollut odottelemassa, että klinikkaeläinlääkäri saapui avaamaan klinikkaa) ja varannut ajan seuraavaksi aamuksi.
Tallinomistajan kertoman perusteella klinikkaeläinlääkäri oli sitä mieltä, että hätä ei ole suuri ja tallinomistaja oli aamulla kerennyt tarkistamaan jalan kuntoa ja sen turvotus olikin jo hyvin lähtenyt laskemaan.
Edellisenä iltana käynyt eläinlääkäri epäili haavan ulottuvan niveleen, mikä olisi todella kohtalokasta, jossei sitä hoideta.
Senpä vuoksi itku olikin mulla todella herkässä, kunnes saatiin hevonen klinikalle.
Yritin vähän väliä parhaani mukaan rauhoitella itseäni ja ajatella positiivisesti
Onnistuin siinä, kun yritin, mutta mieli väkisin veti negatiiviseksi kovinkin herkästi.
Seuraavana päivänä olin töissä sopivan kiireinen ja muutenkin olin kääntänyt ajatukset siihen, ettei hätää ole ja hevonen tulee hoidetuksi, joten ajatukset aamulla olivat aika rauhalliset, enkä ollut huolissani enää.
Sainkin klinikkakäynnin jälkeen tallinomistajalta viestiä, että kaikki hyvin.
Soitin tallinomistajalle vielä töiden jälkeen ja hän kertoikin kaiken menneen klinikalla hyvin.
Pikku heppani oli myös lastautunut kuljetuskoppiin oikein helposti ja rauhallisesti sekä tallipihalla, että klinikalla.
Klinikalla Lissu oli myös käyttäytynyt oikein mallikkaasti ja antanut eläinlääkärin tutkia jalkaa ilman rauhoitusta.
Eläinlääkäri ei nähnyt tarpeelliseksi tutkia sen tarkemmin ja totesikin, että jalka paranee varmasti hyvin antibioottikuurin tukemana
Joulun jälkeen päästinkin Lissun jo juoksemaan ratsastuskentälle irti ja energiaa tuntui piisaavan.
Askel näytti hyvältä, joten jalka oli alkanut hyvin parantumaan.
Nyt tätä kirjoittaessa olenkin päässyt jo useampaan otteeseen irtojuoksuttamaan Lissua, jolla on ollut energiaa vaikka muille jakaa.
Eräänä iltana ajattelin, että käydään vähän kävelemässä ratsastus- ja ajoreittejä pitkin, niin neitokainen innostui ottamaan pari raviaskelta.
Lähdettiin sitten yhdessä juoksemaan rintarinnan, ja kohta Lissu veti ilopukin ja tajusin, että tämä vaatii kunnon energianpurkua.
Siitäpä käveltiin sitten kentälle ja neitokainen veti kunnon ilopukit, kun päästin narun irti ja varsa pääsi juoksemaan täysillä.
Kaikki siis vaikeuksista huolimatta näyttää nyt oikein hyvältä
Oon niin kiitollinen tästä kaikesta, mitä tän vuoden aikana on tapahtunu.
Kaikki vaikeudet on kasvattaneet mua niin paljon.
Vaikka oon stressannut vähän väliä vaikka jos mistä, niin olen oppinut nyt pienin askelin poistamaan stressiä ja negatiivisia tunteita.
Ja ne negatiiviset tunteet olen saanut paikattua positiivisin tuntein.
Kaikista vahvin näistä tunteista on kiitollisuus.
Mä lupaan sulle, jos oot jossain vaikeassa tilanteessa, sä voit poistaa ne ikävät tunteet sillä, kun saat aikaiseksi kiitollisuuden tunteen.
Se on niin mahdottoman vahva tunne.
Oon todella kiitollinen tästä kuluneesta vuodesta
Oon todella kiitollinen siitä, että sä luet näitä mun juttuja ja todella toivon, että niistä on sulle apua ja iloa.
Toivon sydämeni pohjasta sulle aivan superia ja mahtavaa Uutta Vuotta! Astu tähän vuoteen avoimin mielin ja anna kiitollisuuden tunteen tästä uudesta vuodesta täyttää sun mielen.
Mulla on tänä vuonna tiedossa jotakin, jota oon jo pitkään halunnut lanseerata.
Tänä vuonna siitä tulee totta.
Kiitos vielä sulle, kun olet! ♡
♡:llä Marika